Talvivaarallinen laajennus

Talvivaaran kaivos on jo pitkään saastuttanut ympäristöään niin maalla, vedessä kuin ilmassakin ja pyrkii vain saamaan pikaisesti luvan laajennukseen ja uraanin talteenottoon päästöistään välittämättä. Onnistuuko tämä todella myös Suomessa?

Alkuperäisten lupaehtojen mukaan Talvivaara lupasi järjestää lähes suljetun vedenkierron ja esim. sulfaatin pitoisuuden piti olla 170 mg/l eli 221 tonnia vuodessa vesistöihin päästöinä. Natriumin osalta lukemat olivat 130 mg/l ja 169 tonnia ja mangaanin osalta 0,7 mg/l ja 0,91 tonnia vuodessa. Ei kovin suljettua, mutta jossain rajoissa vielä. Todellisuudessa kaikkia päästöjä tuli kymmeniä kertoja enemmän kuin lupaehtoihin oli merkitty. Edes sosiaalitilojen wc:n jätevesien puhdistus ei mennyt ensimmäisellä lupakaudella ehtojen mukaan. Tällainen osaamattomuus pienten asioiden kanssa herättää pelkoa suuremman mittakaavan prosessien hallinnasta. Suurten prosessien puutteellisen hallinnan aiheuttamien haju- ja vesistöhaittojen ansiosta Talvivaara saikin kattavaa mediahuomiota.

Seuraavalle lupakaudelle päästöongelmaa yritetään ratkaista korottamalla lupaehdoissa olevat lukemat taivaisiin. Nyt sulfaattia tulee lähes suljetusta vedenkierrosta 7000 mg/l eli 9100 tonnia vuodessa, natriumia 3000 mg/l eli 3900 tonnia vuodessa ja mangaania 4 mg/l eli 5,2 tonnia vuodessa. Jatkossa Talvivaara haluaisi tämän lukevan myös lupaehdoissa. Esimerkiksi sulfaatin osalta tämä tarkoittaa 25 tonnia, lähes puolta rekkakuormallista, vuorokaudessa. Lähes suljetusta vedenkierrosta tulee jo nyt jätevettä 1,3 miljoonaa kuutiota vuodessa eli 40 litraa sekunnissa. 240 ämpärillistä jätevettä, 7,4 kiloa natriumia ja 17 kiloa sulfaattia luontoon joka minuutti.

Lisää tietoa nykypäästöistä.

Kuinka on mahdollista jatkaa toimintaa keskeytyksettä, ja vielä alkaa suunnitella laajennusta kun entinenkään toiminta ei pysy lähelläkään sovittuja rajoja? Eikä yhtiö ole pysynyt vain suunnitelmissa vaan hakenut poikkeuslupaa aloittaa laajempi toiminta välittömästi. Laajennuksen liittyviä rakennuksia on jo valmiina, mutta veden puhdistukseen liittyviä ei ole edes suunnitteilla.

Laajennuksen myötä kemikaalien käyttö lisääntyisi noin 10 % ja vedenkäyttö lisäntyisi 1200 kuutiota (1,2 miljoonaa litraa) vuorokaudessa. Tämä tarkoittaisi yli 830 litraa jätevettä lisää luontoon joka minuutti. Nyt jätevettä tulee 1,3 miljoonaa kuutiota vuodessa eli 15 kilometriä halkaisijaltaan olevan ja 6 metriä syvän järven vesien verran, ja mukana mm.  reilut 151 rekkakuormallista sulfaattia. Laajennuksen myötä jätevettä tulisi 0,44 miljoonaa kuutiota lisää eli kokonaisuudessaa jätevettä tulisi jo 1,74 miljoonaa kuutiota vuodessa. Lisää kemikaaleja, lisää vedenkulutusta ja lisää jätevettä. Kuitenkaan Talvivaara ei aio parantaa millään tavalla jätevesien puhdistustaan, joka on jo nyt pahasti vajavainen.

Vaikka Talvivaara käyttää jo nyt huomattavia määriä vaarallisia kemikaaleja ja laajennuksen myötä käytettäisiin lisää esim. lipeää, rikkihappoa, vetyperoksidia, natriumhydroksidia, natriumkarbonaattia ja fosfiinioksidien seoksia niin puhdistusmenetelmät ovat pahasti puutteelliset. Puhdistusmenetelmänä on vain pintavalutus ja selkeytysallas, joita käytetään turvesoilla humuksen vähentämiseen. Humuksen vähentämiseen ne sopivat, mutta kemikaaleilla kyllästetyn jäteveden puhdistukseen eivät. Talvivaara on YVA-selvityksissään vedonnut tutkimuksiin turvesoilla, mutta unohtanut, että turvesoilla ei juuri kemikaaleja käytetä, ja että jätevesimäärät ovat vain murto-osa Talvivaaran jätevesimääristä. Silti turvesoillakin on ollut ongelmia jo pelkän humuksen kanssa.

Laajennuksen yhteydessä esitettyjen YVA-ratkaisujen mukaan Talvivaara ei aio millään tavalla parantaa jätevesien puhdistusta vaan luottaisi edelleen vain pintavalutukseen ja selkeytysaltaaseen, jotka ovat täysin riittämättömiä kemikaalijäämien puhdistukseen ja esim. sulfaatin poistoon. Menetelmät ovat osoittautuneet jo täysin riittämättömiksi ensimmäisellä lupakaudella, mutta yhtiö jatkaisi näiden menetelmien käyttämistä myös laajennuksen jälkeen vaikka kemikaalimäärät ja varsinkin jätevesien määrät lisääntyisivät. Oulujoen vesistöön virtaavien tuotantoalueen pohjavesien tilanne ja tulevaisuus taitaa olla myös kysymysmerkki. Kuinka on varauduttu onnettomuuksiin ja vuotoihin vai luotetaanko ettei sellaisia tule? Näytteenotto on ollut rajallista ja esim. Vuoksen vesistön puolella sijaitsevan suuren ja yli 30 metriä syvän Laakajärven tilaa selventäviin mittauksiin riittäisi Talvivaaran mielestä yksi näytteenottopiste yhden metrin syvyydeltä. Tämä olisi yhtiölle hyvin suosiollista, koska sulfaattipäästöt ovat vettä raskaampaa ja painuvat pohjaan. Toivottavasti viranomaiset eivät mene näin helppoon vipuun.

Talvivaara ei ole myöskään varautunut mitenkään poikkeusolosuhteisiin kuten kevättulviin, rankkasateisiin, myrskyihin, säiliöiden, altaiden, tai patojen pettämiseen tai muuhun odottamattomaan, mutta mahdolliseen tapahtumaan. Tällaisissa tapauksissa kaikki valuisi suoraan Vuoksen ja Oulujoen vesistöihin saastuttaen ne mahdollisesti nopeastikin.  Elämme 2010-luvun Suomessa, mutta valitettavasti Talvivaaran toiminta tuo mieleen Unkarin alumiinitehtaan tuhoiset myrkkylietevuodot, jotka olisivat olleet estettävissä, tai Venäjän Luga-joen fosforipäästöt. Kaikissa tapauksissa ongelmat olisi helppo hallita riittävällä vedenpuhdistuksella ja varautumisella esim. parempien patorakennelmien muodossa, mutta yhtiöillä on asenneongelma ja kaikki halutaan kieltää loppuun asti.  Tällainen toiminta ei ole vain vaarallista, mutta myös ylimielistä. Talvivaaran olisi mahdollista aloittaa jätevedenpuhdistamon rakentaminen välittömästi ja lopettaa näin vesistöpäästöt jo muutamassa vuodessa kokonaan. Valitettavasti asenneongelmaa ei taida hetkessä saada korjattua, ja jokainen jääräpäinen päivä tuo 3,5 miljoonaa litraa jätevettä luontoon. Laajennuksen jälkeen jätevettä tulisi 4,7 miljoonaa litraa vuorokaudessa. Edelleen ilman riittävää puhdistusta.

Talvivaarassa on jo rakennettu uraanin talteenottolaitos, ja laajennus ja uraanin talteenotto haluttaisiin aloittaa poikkeuksellisesti ennen luvan kunnollista käsittelyä. Samaan aikaan lähikunnat, esimerkiksi Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Sotkamon kunta, Kajaanin kaupunki ja Ylä-Savon kuntayhtymä vastustavat laajennusta ennen nykyisen toiminnan haittojen kuriin saamista. Tähän on helpo yhtyä.

Suomi mainostaa itseään puhtaan veden ja puhdistustekniikan maana. Clean techin pitäisi olla suuri vientivaltti. Onko meillä varaa liata oma pesä ja menettää maineemme puhtaana maana? Onko meillä varaa menettää turisteja yhden kaivoksen lyhytnäköisen voitontavoittelun takia? Onko meillä varaa pilata kaiken kaivosteollisuuden maine ja hankaloittaa jokaista tulevaa hanketta yhden yhtiön takia? Yhtiö teki juuri mittavan osakeannin ja hankki lisävarallisuutta laajennukseensa. Mitään tästä ei kuitenkaan olisi menossa vesien puhdistukseen, joka kiistatta on suurin ongelma. Suomen Luonnonsuojeliitto ja Luonto-Liitto ovatkin ehtineet vaatia, että osakeannin tuotto käytettäisiin ympäristönsuojelutoimenpiteisiin ja jo aiheutuneiden haittojen korjaamiseen. Tähänkin on helppo yhtyä.

Talvivaaraa omistaa Suomen valtio, suuret eläkevakuutusyhtiöt ja myös Suomen presidentti Sauli Niinistö. Johtaako tämä täydelliseen ongelmiin puuttumattomuuteen kunnes on liian myöhäistä ja sitten kukaan ei enää haluaisi ottaa vastuuta, koska ei muka tiennyt. Moni tietää ja puhuu, ja on tehnyt sitä jo pitkään, mutta kaikki eivät halua kuulla. Tämä on jatkunut kaivoksen alusta asti: monet ovat lähestyneet yhtiötä ongelmista saamatta mitään vastausta tai vain vähättelyä. Lopulta olemme lukeneet lehdistä 100 km päästä löytyvistä vesistöpäästöistä ja saaneet kuulla myös 100 km päähän yltävistä hajuhaitoista, jotka ovat jo vaarantaneet alueen turismia. Näinkin merkittävien omistajatahojen pitäisi toimia ja vaatia parempaa vedenpuhdistusta ja puhdasta ympäristöä alueella asuville. Päästöjen pitäisi pysyä tuotantoalueella, joka on mittavan kokoinen ja sen pitäisi riittää. Vastustaisiko tätä presidentti Sauli Niinistö tai valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Heidi Hautala? Ainakaan 100 km säteellä tuotantoalueesta olevat asukkaat tai yritykset eivät.

Ainoa ratkaisu nykyisiin ongelmiin taitaisi olla oikea jätevedenpuhdistamo ja tällä alalla Suomessa riittää huippuosaamista ulkomaille vietäväksi asti. Yhtenä esimerkkinä Pietarin jätevedenpuhdistamo. Näytetään nyt taitomme kotimaassa ja pidetään edes Talvivaaran jätevedet kurissa? Talvivaaran tapauksessa kyse olisi pikkusummista, jos tahtoa löytyisi. Valitettavasti tähän asti on löytynyt vain asenneongelmaa ja ympäristöongelmien vähättelyä kaiken tarmon keskittyessä tuotannon mahdollisimman pikaiseen maksimointiin. Voisimme vaatia Suomessa jo vähän enemmän tulevalta Euroopan suurimmalta uraania tuottavalta kaivokselta?

Mainokset
Kategoria(t): Talvivaara Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s