Kaivospäästöt kuriin

Päästöjen hallinta kaivoksilla ei olisi vaikeaa. Se vaatii kylläkin hiukan rahaa ja halua. Löytyykö suomalaisilta kaivoksilta katetta lupauksilleen maailman vihreimmästä kaivostoiminnasta vai ohjaako tuoton maksimointi heitäkin?

1) Maanalainen kaivos ennen avolouhosta. Ympäristöhaitat ovat yleensä huomattavasti helpommin hallittavissa ja jäävät pienemmälle alueelle. Pohjavesi asettaa omat haasteensa.

2) Altaiden pohjaratkaisut. Prosessialtaiden tulisi olla pohjarakenteiltaan kestäviä ja riittävän kestävillä materiaaleilla suojattuja. Materiaalien tulee kyetä estämään kemikaalien ja prosessiliuosten pääsy maaperään ja pinta- ja pohjaveteen. Saastuttamisen riski on suuri ja mikä kaivosyhtiö haluaa hukata runsaan määrän kalliita aineita suhteellisen halvassa suojamateriaalissa säästämisen takia? Australialaisen kaivosyhtiö Dragon Mining Ltd:n tytäryhtiö Polar Mining Oy jättäisi omissa Kuusamon Juomasuon ympäristövaikutustenarvioinneissaan altaidensa pohjat suojaamatta kaikissa prosessialtaissaan.

3) Altaiden kattaminen. Esimerkiksi Kanadassa prosessialtaita suojataan teräsverkoilla, jotta linnut eivät pääsisi laskeutumaan niihin. Lintukuolemista sellä määrättävät suuret sakot ohjaavat kaivosyhtiöitä kiinnittämään asiaan huomiota. Altaiden suojaaminen katteella lisäisi hiukan kustannuksia, mutta suojaisi samalla altaita myös rankkasateilta ja täten suojaisi niitä paremmin tulvimiselta ja turvaisi myös kaivosten prosessien puhtauden. Talvivaaran prosessialtaassa paljastui lintujen joukkokuolema ja kaivosyhtiö reagoi tilanteeseen ensin kieltämällä ja toimittajia syyttämällä, myöhemmin pitkän aikavälin ratkaisuiksi tarjotaan säännöllistä altaiden tarkistamista linnuista ja linnunpelättimiä.

4) Alueen luonnollisten vesien huomioiminen. Alueen luonnollinen vesikierto tulisi huomioida tarkkaan. Valuma-alueet ovat yleensä laajoja ja rankkasateisiin ja sulamisvesiin tulee varautua säännöllisenä, ei harvinaisena ja yllättävänä ilmiönä. Pintavesien mukana haittavaikutukset voivat näkyä nopeasti ja kauas. Pohjavedet ovat usein kaivostoiminnassa suuressa vaarassa ja niiden suojaamiseen tulisi kiinnittää huomiota mm. allasratkaisuilla ja poraustoiminnassa. Tuhot voivat olla mahdottomia peruuttaa. Raahen kultakaivoksella unohdettiin mm. sateet ja jätevesiallas täyttyi suunnitellun kahden vuoden sijaan kahdessa kuukaudessa. Ratkaisuksi kaivosyhtiö tarjoaa jätevesien laskemista luontoon, pitkän aikavälin ratkaisuna on putki päästöille ilman puhdistamista mereen.

5) Alueen patoaminen vuodoilta ja tulvilta. Tuotantoalue tulisi eristää niin hyvin, että vuodot, tulvat tai rankkasateet eivät aiheuta päästöjen leviämistä tuotantoalueen ulkopuolella. Pohjaratkaisujen tulee olla koko alueella niin hyviä, että riskiä leviämisestä ei tule myöskään maaperään imeytymisen tai pohjavesien kautta. Altaat tulee mitoittaa riittäviksi ja niiden tulee kyetä eristämään sisältönsä luonnosta myös haastavissa olosuhteissa, kuten rankkasateella ja tulvien aikaan. Yhtiön tulee kyetä hallitsemaan toiminnassaan aiheutuvat päästöt ja pitää ne tuotantoalueellaan, kuten jokainen kaivosyhtiö ennen toimintansa aloittamista lupaakin. Metalli- ja sulfaattipitoisten jätevesien vuoksi Oriveden kultakaivoksen läheisessä Ala-Jalkajärvessä ei ole enää kaloja eikä rapuja, Peräjärvessä kalojen lisääntyminen on heikentynyt. Talvivaaran hajut tuoksuvat jopa 100 km säteellä, myös Vuokatissa. Vesistöpäästöt näkyvät 100 km päässä Nilsiän Syvärillä, Tahkolla.

6) Puhdistamo. Suomalaiset ovat ylpeitä cleantech-osaamisestaan ja haluaisivat viedä sitä ympäri maailmaan niin suurkaupunkien jätteisiin kuin teollisuuden prosesseihin. Kaivokset olisivat yksi suuri työmaa. Kaikki tuotantoalueelta ulos laskettavat vedet tulisi ajaa riittävän tehokkaan puhdistamon läpi ja varmistaa niiden puhtaus vähintään luonnonvesien tasolle. Tällaiset vedet kelpaavat myös takaisin kaivoksen prosesseihin jolloin raakaveden ottoa voidaan vähentää tai jopa lähes lopettaa kokonaan. Suljettua kiertoa on lupailtu, mutta ei vielä nähty. Puhdistamoa ennen tulisi olla kaikkiin ongelmatilanteisiin, kevättulvista lähtien, riittävä keräysallas jätevesille kunnollisilla pohjaratkaisuilla ja riittävillä padoilla. Vuotoja ei tarvitse peitellä ja kiistää tai keksiä niille tekosyitä mikäli niitä ei päästä tapahtumaan. Toiminta haittoineen on mahdollista pitää tuotantoalueella ja päästöt on mahdollista puhdistaa, tekniikka on.

7) Prosessit katettuihin tiloihin. Ulkotiloissa tapahtuvat prosessit ovat riskialttiita niin tekijöilleen kuin ympäristölleenkin. Vuodot pääsevät suoraan maahan, veteen tai ilmaan ja niiden hallinta on vaikeaa tai mahdotonta. Usein voidaan vain antaa tiedote vuodosta. Esimerkiksi kaasupitoisuuksien mittaaminen on hankalaa ja tuulet voivat kuljettaa niitä sekä pölyjä, myös radioaktiivisia, pitkiäkin matkoja. Myös sateet pääsevät vaikuttamaan suoraan prosesseihin esim. altaiden tai läjityskasojen kautta. Venäjän fosforipäästöjen epäilleen tulevan ulkosalla olevista jätekipsivuorista. Sisätiloissa tapahtuvina prosesseja on helpompi valvoa ja vakioida, vaaralliset alueet on helpompi eristää ja mahdollisissa onnettomuuksissa ja ongelmatilanteissa haitat voidaan pystyä rajaamaan sisätiloihin.

8) Valvonta. Kaikissa prosesseissa, tuotantoalueen tärkeissä pisteissä ja tuotantoalueen ulkopuolisissa merkittävissä kohteissa, kuten jätevesien purkupaikoilla ja lähimpien asutusten luona tulisi olla jatkuva valvontamittaus tärkeimpien muuttujien osalta. Näin taataan nopea reagointi mahdollisiin ongelmatilanteisiin. Ongelmat voidaan paikallistaa ja ratkaista ilman viivästyksiä. Aikaa ei saa tuhlata ongelmien peittelyyn tai vähättelyyn vaan tiedottaa tilanteesta avoimesti ja ottaa haukut ja apu vastaan. Jo ennen toiminnan aloittamista olisi syytä kartoittaa alue ja selvittää sen luonnontila. Toimintaa on helpompi arvioida kun voidaan verrata muutoksia toimintaa edeltäneeseen aikaan. Tiedot mittaustuloksista ainakin tuotantoalueen ulkopuolisilta kohteilta tulee olla kootusti esillä, jotta lähialueen asukkaat voivat helposti niitä seurata. Ongelmatilanteissa tulee olla valmius toiminnan välittömään tilapäiseen alasajoon. Viranomaisilla on oltavat riittävät resurssit valvontaan ja seurantaan.

9) Kaivostoiminnan vähentäminen. Suuressa mittakaavassa kierrätysasteen nosto ja raaka-aineiden hinnan nouseminen vähentää neitseellisen kaivannaisten tarvetta ja lyhyellä aikavälillä haalittavien suurten tuotantomäärien sijaan voidaan panostaa kestävään toimintaan.

Mainokset
Kategoria(t): Kaivokset Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Yksi vastaus artikkeliin: Kaivospäästöt kuriin

  1. Paluuviite: Talvivaaran ongelmien taustoista | Uutisruoto – jäikö jotain kurkkuun?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s