Mikä on konsultin hinta?

Talvivaaran YVA -selvitys lupasi paljon hyvää ja kaunista ilman mitään haittoja. Tuntui aivan kuin kaikki olisi ollut liian hyvää ollakseen totta. Valitettavasti todellisuus on hyvin erilainen lupauksiin verrattuna.

Lapin vesitutkimus Oy teki 2005 arvion Talvivaaran ympäristövaikutuksista ja kaikki lupasi hyvää. Päästöt tulisivat olemaan tiukasti kurissa, kaikkiin mahdollisiin yllättäviinkiin tilanteisiin vuodoista lähtien on varauduttu ja kaikki tuotannosta aiheutuvat haitat tulisivat pysymään tutoantoalueella. Lisäksi kaivoksen luvattiin käyttävän mm. jätevesien puhdistukseen parasta mahdollista saatavilla olevaa tekniikkaa (BAT).

Valitettavasti ympäristövaikutusten arviointi olikin pelkkää mainospuhetta ja tyhjiä lupauksia. Nyt on Nelosen uutisten ansiosta selvinnyt miksi. Arvion suorittaneen Lapin vesitutkimuksen toimitusjohtaja oli tuolloin Olli Salo, joka myös omistaa Talvivaaran kaivososakeyhtiöstä 2,3 % ja istuu tämän hallituksessa. Nykyarvolla 2,3 % omistus tarkoittaa noin 17 miljoonan euron pottia. Tämän räikeämpää eturistiriitaa on enää vaikea kuvitella. Kertoo jotain Suomen lainsäädännöstä ja viranomaisista, että moinen on ylipäänsä mahdollista.

Julkisuuteen on tullut ainakin kaksi yllättävää vuotoa, ja molemmissa tapauksissa vuoto on päässyt tuotantoalueelta luontoon. Hajuhaittoja on ollut 100 km päässä kaivokselta ja vesistöpäästöt ovat oma murheellinen lukunsa huimine lupaehtojen monikymmenkertaisine rikkomisineen. Jätevesien puhdistus tapahtuu selkeytysaltaalla ja pintavalutuksena, mikä on kaukana parhaasta mahdollisesta tekniikasta. Muutamien kilometrien päässä tuotantoalueesta kärsivät voimakkaasti pölystä ja tämä näkyy myös kasveissa. Kymmenien miljoonien omistus voi kuitenkin saada sokaistumaan ja näkemään potentiaaliset uhat hiukan pienempänä tai peräti katoamaan.

Tuntuu oudolta, että kaivosyhtiö voi teetättää tutkimukset ja arvioinnit ja viranomaiset ovat täysin näiden tietojen armoilla. Nyt arvion suoritti yksi suurimmista omistajista ja hallituksen jäsen, jonka objektiivisuus on syytä asettaa kyseenalaiseksi. Kaivosyhtiön kannalta valinta oli tietenkin suotuisa ja samaa tyyliä on jatkettu muissakin selvityksissä. Esimerkiksi vesistöpäästöt ovat kantautuneet jo 100 km päähän Nilsiään, mutta vesistömallinnus kattaa 10 km päähän Laakajärvelle. Sulfaattipäästöt ovat vettä raskaampia ja esimerkiksi Suomen 105. suurimmassa ja yli 33 metriä syvässä Laakajärvessä Talvivaara olisi Pöyryn kautta ottamassa näytteen peräti yhdestä kohtaa yhden metrin syvyydeltä. Onneksi Pohjois-Savon ELY -keskus suorittaa hiukan kattavampaa seurantaa ja näissä mittauksissa syvänteistä paljastuikin 17-50 kertaisia sulfaattipitoisuuksia luonnontasoon verrattuna. Kaivosyhtiön ainoa tarkoitus on tuottaa kaivannaisia mahdollisimman kustannustehokkaasti ja heidän palkkaamansa konsultit pyrkivät tukemaan tätä tavoitetta.

Olisiko aika muuttaa lakeja niin, että viranomaiset teetättävät kaikki tarvittavat selvitykset puolueettomilla tahoilla riittävässä laajuudessa ja mitään tietoa ei pimitetä viranomaisilta? Kaivosyhtiö maksaisi kaikki kustannukset, mutta arvioija olisi kytköksissä kaivosyhtiön sijaan viranomaisiin ja heidän vaatimuksiinsa. Nykyinen menettely tuo mieleen kehitysmaiden korruption ja viranomaisten voimattomuus suuryhtiöiden paineiden alla saa hämmästelemään asummeko todella 2010-luvun Suomessa?

Nelosen uutiset: Talvivaaran poliisitutkinnassa selvitetään myös kaivoskonsultin laatimaa ympäristöselostusta

Kategoria(t): Kaivokset, Talvivaara | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , | Kommentoi

Talvivaara se vaan saastuttaa – kalatkin ahtaalla

Pohjois-Savon ELY-keskuksen mittaukset osoittavat selviä muutoksia vesistöissä ja paikallisten ihmisten tunteet käyvät kuumana. Kaivosyhtiö ottaa tilanteen viileästi eikä puheiden lisäksi tee mitään. Ovatko ongelmat ylittäneet jo osaamiskynnyksen?

Pohjois-Savon ELY-keskus on havainnut mittauksissaan Laakajärven sulfaattipitoisuuksien olevan 17-50 kertaisia luonnontasoon verrattuna. Suomessa luonnovesien sulfaattipitoisuus on ollut alhainen, vaikkakin happosateet ovat sitä hiljalleen alkaneet nostaa. Keskimääräinen pitoisuus on ollut noin 10 mg/l tasolla. 10 km päässä Talvivaarasta sijaitsevalla Laakajärvellä, joka on Suomen 105. suurin järvi 35 km² pinta-alallaan, on mitattu jopa 500 mg/l pitoisuuksia. Marjoniemen edustan syvänteessä pitoisuus oli 170 mg/l, Jakunniemen edustalla 320 mg/l ja Käänneniemen viereisessä syvänteessä mitattiin 500 mg/l. Erittäin huonolaatuista vettä on ainakin kolmen metrin korkuisena patsaana pohjasta ylöspäin. Joka minuutti Talvivaarasta tulee 17 kiloa sulfaattia lisää luontoon 2400 jätevesilitran mukana, joten tilanne ei ole ainakaan paranemassa. Laakajärvessä on jopa 34 metrin syvyisiä syvänteitä joihin päästöjä mahtuu kerääntymään, jos niille ei tehdä loppua.

Hälyttävää on, että alueen kalastajien mukaan kuhat uivat matalammissa vesissä kuin ennen. Syvemmällä sulfaattipitoisuudet ovat jo niin korkeat, että siellä kalat eivät enää viihdy. Valitettavasti tarkempia tietoja muutoksista eliöketjuissa ei ole tiedossa, koska niitä ei ole tutkittu. On kuitenkin selvää, että jopa 50 kertaiset pitoisuudet vaikuttavat haitallisesti eliöihin. Järven elinkelpoinen ala kapenee ja eliöt vähenevät. Järvi on tärkeä ammattikalastajille, asukkaille, mökkiläisille ja matkailijoille. Laakajärvi on kolmen kunnan, Kajaanin, Sotkamon ja Sonkajärven rajajärvi ja erityisesti Kajaanin puoleinen osa on melko luonnontilainen ja siellä pesii mm. kalasääski ja selkälokki.

Joka minuutti jätevettä tulee 2400 litraa, natriumia 7,4 kiloa ja sulfaattia 17 kiloa. Lisäksi kaikki alueella tapahtuvat vuodot pääsevät suoraan luontoon, kuten 2010 kipsisakka-altaan, tai 2012 maaliskuun 20-kertaisesti luparajat ylittävä nikkeli- ja sinkkipitoisen veden vuoto osoittavat. Yhtiö ei ole varautunut tällaisiin tilanteisiin eikä laajennussuunnitelmiensakaan mukaan aio varautua. Laajennuksen myötä jätevettä tulisi lisää luontoon 830 litraa minuutissa ja samalla lisääntyisivät myös päästöt. Ainoat vedenpuhdistusmenetelmät olisivat kuitenkin edelleen pintavalutus ja selkeytysallas, jotka ovat jo aikoja sitten osoittautuneet täysin riittämättömiksi. Ei edelleenkään riittävää jätevedenpuhdistusta vaikka toiminta laajenisi todella merkittävästi. Valitettavasti varautumista ei ole edes kevättulviin.

Vajaan 20 km päässä kaivokselta sijaitsevassa Kiltuajärvessä on havaittu erikoisia ilmiöitä. Katiskojen pohjat ruostuvat oudon nopeasti ja niihin kerääntyy valkeaa kovaa sakkaa. Jotain mihin järvellä kalastaneet eivät koskaan ennen törmänneet. Ei kai vain sulfaattipäästöillä olisi asian kanssa tekemistä? 50 km päässä kaivoksesta sijaitsevalla Sälevällä, johon Koirakoski ja Nurmijokireitti laskee, on nähty outoa ruskeaa vaahtoa, joka on ollut kaivoksen lähialueen asukkaille valitettavan tuttua jo vuosien ajan.

Hajuhaittoja on havaittu noin 200 km halkaisijaltaan olevalla alueella. Tuulen ollessa sopiva voi siis haistaa Talvivaaran tuotannon jopa 100 km päässä. Tämä ei tosin ole ihme, koska paikan päällä nämä hajut tappavat, kuten valitettavasti saimme uutisista lukea. Tuotantoalueen lähistöllä hajut ovat voimakkaita ja jatkuvia. Samoin siellä joudutaan kärsimään jatkuvasti pölystä ja juomavedet täytyy hankkia jostain muualta. Vaarassa on suuren alueen alkutuotanto, matkailu ja monen ihmisen asuinmahdollisuudet. Kaivos ei ole onnistunut pitämään haittoja tuotantoalueella vaan levittänyt päästöjä vesistöön ja ilmaan jo 100 km päähän. Ei uskoisi tapahtuvan 2010-luvun Suomessa, ainakaan ilman sanktioita.

Yhtiölle on laitettu postia vuosien aikana saamatta vastausta. Konsultit ovat ottaneet yhteyttä ja varoitelleet riskeistä ja tarjonneet apua saamatta vastausta. Paikalliset ovat ottaneet yhteyttä konkreettisten ongelmien, kuten hajun ja pölyn, ilmaannuttua ja saaneet vastaansa vähättelyä. Ongelmien alkaessa todella paljastua on ne pyritty kieltämään mahdollisimman pitkään ja konkreettisia toimia on vältelty. Yhtiö palkkaa uuden viestintäpäällikön ja avaa blogin, mutta ei tee mitään päästöjen vähentämiseksi. Samaan aikaan haetaan merkittävää laajennusta, joka lisäisi jätevesimäärien, käsiteltävien kemikaalien ja tietenkin päästöjen määrää. Nykyiset monikymmenkertaisesti alkuperäiset lupaehdot ylittävät päästötasot haluttaisiin kirjata uusiksi päästörajoiksi.

Laajennushakemuksissa, uutisoinnissa, yhtiön tiedotteissa tai kuumina käyneissä keskusteluilloissa Talvivaara ei ole esittänyt mitään uutta päästöjen hallintaan. Järeät ja toimivat ratkaisut on sivuutettu. Ei puhettakaan jätevedenpuhdistamosta, ei puhettakaan toimivista patoratkaisuista, ei puhettakaan katetuista käsittelyaltaista. Jätevedenpuhdistamo, padot ja kattaminen maksavat, mutta ne myös estävät tehokkaasti hajujen ja ilmapäästöjen sekä vesistöpäästöjen leviämisen. Talvivaara haluaa tehdä kuitenkin kaiken mahdollisimman halvalla ja nopeasti. Ehkä koska se on epäonnistunut pahasti myös tuotantotavoitteissaan? Samaan aikaan esimerkiksi UPM investoi 30 miljoonaa euroa Pietarsaaren sellutehtaansa jätevedenpuhdistamon parantamiseen ylpeillen asialla.

Suomalaiset viranomaiset ja poliitikot ovat mielellään tuomitsemassa esimerkiksi Venäjän Luga-joen fosforipäästöt, mutta kovin vaisuja he ovat olleet kun ongelma onkin kotimaassa. Viranomaisilla on nyt käsissään ennenkuulumaton kaivosongelmavyyhti. Yhtä aikaa Talvivaaran massiiviset ongelmat, Raahen kultakaivoksen täydellinen tunarointi allaslaskelmien kanssa, Orivedellä kultakaivoksen päästörajoja on ylitetty ja sen läheisessä Ala-Jalkajärvessä ei ole enää kaloja eikä rapuja. Uskaltaako joku alkaa ehdottaa sanktioita kuten uhkasakkoja ja toimintakieltoa lupaehdot rikkovalle toiminnalle kuten Suomessa voisimme odottaa?

Järkyttäviä kuvia Talvivaaran läheisyydestä.

YLE: Nikkelikaivos kuumensi tunteet Sonkajärvellä.

YLE: Kalat näyttäisivät väistelevän Talvivaaran päästöjä.

Sotkamo-lehti: Laakajärven kuhat uivat nyt matalissa vesissä.

YLE: UPM investoi 30 miljoonaa jätevesien puhdistamiseen Pietarsaaressa.

YLE: SLL: Viranomaiset katsovat sormien läpi kultakaivosten ympäristötuhoja.

Kategoria(t): Kaivokset, Talvivaara | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , | Kommentoi

Talvivaarallinen laajennus

Talvivaaran kaivos on jo pitkään saastuttanut ympäristöään niin maalla, vedessä kuin ilmassakin ja pyrkii vain saamaan pikaisesti luvan laajennukseen ja uraanin talteenottoon päästöistään välittämättä. Onnistuuko tämä todella myös Suomessa?

Alkuperäisten lupaehtojen mukaan Talvivaara lupasi järjestää lähes suljetun vedenkierron ja esim. sulfaatin pitoisuuden piti olla 170 mg/l eli 221 tonnia vuodessa vesistöihin päästöinä. Natriumin osalta lukemat olivat 130 mg/l ja 169 tonnia ja mangaanin osalta 0,7 mg/l ja 0,91 tonnia vuodessa. Ei kovin suljettua, mutta jossain rajoissa vielä. Todellisuudessa kaikkia päästöjä tuli kymmeniä kertoja enemmän kuin lupaehtoihin oli merkitty. Edes sosiaalitilojen wc:n jätevesien puhdistus ei mennyt ensimmäisellä lupakaudella ehtojen mukaan. Tällainen osaamattomuus pienten asioiden kanssa herättää pelkoa suuremman mittakaavan prosessien hallinnasta. Suurten prosessien puutteellisen hallinnan aiheuttamien haju- ja vesistöhaittojen ansiosta Talvivaara saikin kattavaa mediahuomiota.

Seuraavalle lupakaudelle päästöongelmaa yritetään ratkaista korottamalla lupaehdoissa olevat lukemat taivaisiin. Nyt sulfaattia tulee lähes suljetusta vedenkierrosta 7000 mg/l eli 9100 tonnia vuodessa, natriumia 3000 mg/l eli 3900 tonnia vuodessa ja mangaania 4 mg/l eli 5,2 tonnia vuodessa. Jatkossa Talvivaara haluaisi tämän lukevan myös lupaehdoissa. Esimerkiksi sulfaatin osalta tämä tarkoittaa 25 tonnia, lähes puolta rekkakuormallista, vuorokaudessa. Lähes suljetusta vedenkierrosta tulee jo nyt jätevettä 1,3 miljoonaa kuutiota vuodessa eli 40 litraa sekunnissa. 240 ämpärillistä jätevettä, 7,4 kiloa natriumia ja 17 kiloa sulfaattia luontoon joka minuutti.

Lisää tietoa nykypäästöistä.

Kuinka on mahdollista jatkaa toimintaa keskeytyksettä, ja vielä alkaa suunnitella laajennusta kun entinenkään toiminta ei pysy lähelläkään sovittuja rajoja? Eikä yhtiö ole pysynyt vain suunnitelmissa vaan hakenut poikkeuslupaa aloittaa laajempi toiminta välittömästi. Laajennuksen liittyviä rakennuksia on jo valmiina, mutta veden puhdistukseen liittyviä ei ole edes suunnitteilla.

Laajennuksen myötä kemikaalien käyttö lisääntyisi noin 10 % ja vedenkäyttö lisäntyisi 1200 kuutiota (1,2 miljoonaa litraa) vuorokaudessa. Tämä tarkoittaisi yli 830 litraa jätevettä lisää luontoon joka minuutti. Nyt jätevettä tulee 1,3 miljoonaa kuutiota vuodessa eli 15 kilometriä halkaisijaltaan olevan ja 6 metriä syvän järven vesien verran, ja mukana mm.  reilut 151 rekkakuormallista sulfaattia. Laajennuksen myötä jätevettä tulisi 0,44 miljoonaa kuutiota lisää eli kokonaisuudessaa jätevettä tulisi jo 1,74 miljoonaa kuutiota vuodessa. Lisää kemikaaleja, lisää vedenkulutusta ja lisää jätevettä. Kuitenkaan Talvivaara ei aio parantaa millään tavalla jätevesien puhdistustaan, joka on jo nyt pahasti vajavainen.

Vaikka Talvivaara käyttää jo nyt huomattavia määriä vaarallisia kemikaaleja ja laajennuksen myötä käytettäisiin lisää esim. lipeää, rikkihappoa, vetyperoksidia, natriumhydroksidia, natriumkarbonaattia ja fosfiinioksidien seoksia niin puhdistusmenetelmät ovat pahasti puutteelliset. Puhdistusmenetelmänä on vain pintavalutus ja selkeytysallas, joita käytetään turvesoilla humuksen vähentämiseen. Humuksen vähentämiseen ne sopivat, mutta kemikaaleilla kyllästetyn jäteveden puhdistukseen eivät. Talvivaara on YVA-selvityksissään vedonnut tutkimuksiin turvesoilla, mutta unohtanut, että turvesoilla ei juuri kemikaaleja käytetä, ja että jätevesimäärät ovat vain murto-osa Talvivaaran jätevesimääristä. Silti turvesoillakin on ollut ongelmia jo pelkän humuksen kanssa.

Laajennuksen yhteydessä esitettyjen YVA-ratkaisujen mukaan Talvivaara ei aio millään tavalla parantaa jätevesien puhdistusta vaan luottaisi edelleen vain pintavalutukseen ja selkeytysaltaaseen, jotka ovat täysin riittämättömiä kemikaalijäämien puhdistukseen ja esim. sulfaatin poistoon. Menetelmät ovat osoittautuneet jo täysin riittämättömiksi ensimmäisellä lupakaudella, mutta yhtiö jatkaisi näiden menetelmien käyttämistä myös laajennuksen jälkeen vaikka kemikaalimäärät ja varsinkin jätevesien määrät lisääntyisivät. Oulujoen vesistöön virtaavien tuotantoalueen pohjavesien tilanne ja tulevaisuus taitaa olla myös kysymysmerkki. Kuinka on varauduttu onnettomuuksiin ja vuotoihin vai luotetaanko ettei sellaisia tule? Näytteenotto on ollut rajallista ja esim. Vuoksen vesistön puolella sijaitsevan suuren ja yli 30 metriä syvän Laakajärven tilaa selventäviin mittauksiin riittäisi Talvivaaran mielestä yksi näytteenottopiste yhden metrin syvyydeltä. Tämä olisi yhtiölle hyvin suosiollista, koska sulfaattipäästöt ovat vettä raskaampaa ja painuvat pohjaan. Toivottavasti viranomaiset eivät mene näin helppoon vipuun.

Talvivaara ei ole myöskään varautunut mitenkään poikkeusolosuhteisiin kuten kevättulviin, rankkasateisiin, myrskyihin, säiliöiden, altaiden, tai patojen pettämiseen tai muuhun odottamattomaan, mutta mahdolliseen tapahtumaan. Tällaisissa tapauksissa kaikki valuisi suoraan Vuoksen ja Oulujoen vesistöihin saastuttaen ne mahdollisesti nopeastikin.  Elämme 2010-luvun Suomessa, mutta valitettavasti Talvivaaran toiminta tuo mieleen Unkarin alumiinitehtaan tuhoiset myrkkylietevuodot, jotka olisivat olleet estettävissä, tai Venäjän Luga-joen fosforipäästöt. Kaikissa tapauksissa ongelmat olisi helppo hallita riittävällä vedenpuhdistuksella ja varautumisella esim. parempien patorakennelmien muodossa, mutta yhtiöillä on asenneongelma ja kaikki halutaan kieltää loppuun asti.  Tällainen toiminta ei ole vain vaarallista, mutta myös ylimielistä. Talvivaaran olisi mahdollista aloittaa jätevedenpuhdistamon rakentaminen välittömästi ja lopettaa näin vesistöpäästöt jo muutamassa vuodessa kokonaan. Valitettavasti asenneongelmaa ei taida hetkessä saada korjattua, ja jokainen jääräpäinen päivä tuo 3,5 miljoonaa litraa jätevettä luontoon. Laajennuksen jälkeen jätevettä tulisi 4,7 miljoonaa litraa vuorokaudessa. Edelleen ilman riittävää puhdistusta.

Talvivaarassa on jo rakennettu uraanin talteenottolaitos, ja laajennus ja uraanin talteenotto haluttaisiin aloittaa poikkeuksellisesti ennen luvan kunnollista käsittelyä. Samaan aikaan lähikunnat, esimerkiksi Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Sotkamon kunta, Kajaanin kaupunki ja Ylä-Savon kuntayhtymä vastustavat laajennusta ennen nykyisen toiminnan haittojen kuriin saamista. Tähän on helpo yhtyä.

Suomi mainostaa itseään puhtaan veden ja puhdistustekniikan maana. Clean techin pitäisi olla suuri vientivaltti. Onko meillä varaa liata oma pesä ja menettää maineemme puhtaana maana? Onko meillä varaa menettää turisteja yhden kaivoksen lyhytnäköisen voitontavoittelun takia? Onko meillä varaa pilata kaiken kaivosteollisuuden maine ja hankaloittaa jokaista tulevaa hanketta yhden yhtiön takia? Yhtiö teki juuri mittavan osakeannin ja hankki lisävarallisuutta laajennukseensa. Mitään tästä ei kuitenkaan olisi menossa vesien puhdistukseen, joka kiistatta on suurin ongelma. Suomen Luonnonsuojeliitto ja Luonto-Liitto ovatkin ehtineet vaatia, että osakeannin tuotto käytettäisiin ympäristönsuojelutoimenpiteisiin ja jo aiheutuneiden haittojen korjaamiseen. Tähänkin on helppo yhtyä.

Talvivaaraa omistaa Suomen valtio, suuret eläkevakuutusyhtiöt ja myös Suomen presidentti Sauli Niinistö. Johtaako tämä täydelliseen ongelmiin puuttumattomuuteen kunnes on liian myöhäistä ja sitten kukaan ei enää haluaisi ottaa vastuuta, koska ei muka tiennyt. Moni tietää ja puhuu, ja on tehnyt sitä jo pitkään, mutta kaikki eivät halua kuulla. Tämä on jatkunut kaivoksen alusta asti: monet ovat lähestyneet yhtiötä ongelmista saamatta mitään vastausta tai vain vähättelyä. Lopulta olemme lukeneet lehdistä 100 km päästä löytyvistä vesistöpäästöistä ja saaneet kuulla myös 100 km päähän yltävistä hajuhaitoista, jotka ovat jo vaarantaneet alueen turismia. Näinkin merkittävien omistajatahojen pitäisi toimia ja vaatia parempaa vedenpuhdistusta ja puhdasta ympäristöä alueella asuville. Päästöjen pitäisi pysyä tuotantoalueella, joka on mittavan kokoinen ja sen pitäisi riittää. Vastustaisiko tätä presidentti Sauli Niinistö tai valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Heidi Hautala? Ainakaan 100 km säteellä tuotantoalueesta olevat asukkaat tai yritykset eivät.

Ainoa ratkaisu nykyisiin ongelmiin taitaisi olla oikea jätevedenpuhdistamo ja tällä alalla Suomessa riittää huippuosaamista ulkomaille vietäväksi asti. Yhtenä esimerkkinä Pietarin jätevedenpuhdistamo. Näytetään nyt taitomme kotimaassa ja pidetään edes Talvivaaran jätevedet kurissa? Talvivaaran tapauksessa kyse olisi pikkusummista, jos tahtoa löytyisi. Valitettavasti tähän asti on löytynyt vain asenneongelmaa ja ympäristöongelmien vähättelyä kaiken tarmon keskittyessä tuotannon mahdollisimman pikaiseen maksimointiin. Voisimme vaatia Suomessa jo vähän enemmän tulevalta Euroopan suurimmalta uraania tuottavalta kaivokselta?

Kategoria(t): Talvivaara | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , | Kommentoi

Mitt Rmoney

Kuva

Rikkaan miehen lipsahdus ei helpottane äänestäjien samaistumista häneen. Mutta toisaalta mitä siellä useimpien mielessä liikkuu?

Kategoria(t): USA | Avainsanat: , | Kommentoi

Talvivaaran päästövalheista

Talvivaaran valheet ja haittojen vähättely jatkuvat. Mielessä on vain pörssikurssin nosto ja puheet päästöistä tuntuvat olevan paha piikki lihassa tälle ongelmissa rypeneelle yhtiölle.

Talvivaara vakuuttaa nikkelikaivoksen vesistöpäästöjen vähenevän Pohjois-Savossa. Tuoreimpien mittausten perusteella vedenlaatu on jatkanut huononemistaan osassa Sonkajärven vesistöjä. Talvivaaran ympäristöasioita puitiin tiukkaan sävyyn tiistai-illan keskustelutilaisuudessa Sonkajärvellä.

Laakajärven ja Kiltuan lisäksi kaivospäästöt ovat vaikuttaneet myös Haapajärveen. Kaivosyhtiön mukaan tämä johtuu siitä, että Talvivaaran jätevesien puhdistuminen näkyy Savossa vasta viiveellä.

Kaivosyhtiön ympäristöpäällikkö Veli-Matti Hilla kertoo, että tietoa vedenlaadusta on tulossa lisää lähiaikoina.

– Vesistövaikutuksista on nyt valmistumassa vedenlaatumallinnus, jossa Laakajärvi on mukana. Siitä saadaan tuloksia lähiaikoina, ja sen jälkeen näemme, mikä tilanne on. Ilman mallinnusta on vaikea arvioida, miten kauan puhdistumisessa menee, Hilla sanoo.

– Esimerkiksi kaivoksen lähimmissä järvissä pitoisuudet ovat jo viime kesänä laskeneet pintaosissa, ja muutos on ollut suhteellisen nopea. Täällä alempana on vähän isommat järvet ja sekä pitoisuuksien kohoaminen että niiden lasku tapahtuvat hitaammin.

Kaivosyhtiö ja ympäristöviranomaiset ovat laajentaneet Talvivaaran vesistövaikutusten seurantaa Pohjois-Savossa. Uusia mittauspisteitä on perustettu ainakin Laakajärveen.

YLE Savo

http://yle.fi/alueet/savo/2012/01/talvivaara_vesien_puhdistuminen_ei_nay_savossa_heti_3149041.html

Jätevesien puhdistaminen näkyy viiveellä? Ikävää kun yhtiö ei ole suostunut kertomaan miten se puhdistaa jätevetensä ja kuinka tilanne on pitoisuuksien suhteen muuttunut? Talvivaara ei ole esittänyt mitään konkreettisia lukuja, varmaankin koska ne asettaisivat yhtiön huonoon valoon ja tällaiset kauniit pyöreät puheet vakuuttavat tietämättömän kuulijan. Alkuperäisten lupaehtojen pitoisuudet ylittyvät edelleen monikymmenkertaisesti ja päästöjä tulee luontoon jatkuvasti lisää selvästi viranomaisten hyväksymiä määriä enemmän. Talvivaara ei ole halukas laskemaan päästöjä lupaehtojen tasalla vaan yrittää saada uuteen lupaansa nostettua päästöjen raja-arvot oman tuotannonsa tasolle. Yleensä pitää saavuttaa lupaehtojen raja-arvot, mutta Talvivaaran tapauksessa halutaan muuttaa raja-arvoja, koska jäteveden puhdistaminen ei ole onnistunut. Silti vireillä on laajennushakemus, joka lisäisi jätevesien määrää, mutta mitään uusia puhdistuskeinoja ei ole esitetty. Ainoina puhdistuskeinoja olisivat edelleen vain selkeytysallas ja pintavalunta. Yhdistelmä on osoittanut tehottomuutensa ja jälkimmäinen tiheästi ojitetulla laajalla suoalueella johtaa väistämättä päästöjen leviämiseen. Paljon parjattu Venäjäkin puhdistaa Pietarin päästöt suomalaisten toimittamalla puhdistustekniikalla, mutta Talvivaara laskee jätevetensä lähes sellaisenaan luontoon kuin kehitysmaissa konsanaan.

Talvivaaran päästöt ovat olleet ominaispainoltaan vettä raskaampaa ja painuneet pohjaan ja uudet koko ajan tuotantoalueelta ulos pursuavat jätevedet painuvat edelleen. Pohjan tuntumassa ne liikkuvat virtaamaan mukana ja koska Talvivaara on Maanselän vedenjakajalla niin sieltä lähteviä latvavesiä (Vuoksen vesistö ja Oulujoen vesistö) pitkin päästöt näkyvät kauas. Reitit vievät mm. Kallaveden tai Oulujärven kautta aina merelle  saakka. Kohonneita sähkönjohtavuuksia on jo nyt mitattu peräti 90 km päässä Syvärillä, ja matka jatkuu kohti Kallavettä. Nyt päästöjä on mitattu jo neljän kunnan alueella: Sotkamo, Kajaani, Sonkajärvi ja Nilsiä. Silti Talvivaaran mallinnukseen pääsee vain lähin iso järvi, joka on Suomessa poikkeuksellisen syvä, yli 30 metriä. Samanlainen olisi Laakajärven alajuoksulla oleva Kiltuanjärvi. Laakajärvikin siis vain mallinnukseen, todellisissa mittauksissa keskitytään vain pinnasta otettuun näytteeseen päästöjen ollessa ominaispainoltaan raskaita ja siis pohjan tuntumassa. Ja niitä päästöjä tulee koko ajan lisää 42 litraa sekunnissa tuotantoalueelta ulos tulevan jäteveden mukana.

Päästöjä tulee koko ajan lisää selvästi lupaehtojen arvoja enemmän. Luvattu lähes suljettu vedenkierto ei toteutunut vaan jätevettä tulee peräti huimat 1,3 miljoonaa kuutiota vuodessa. Lupaehtojen mukaan jätevettä ei tule kuin poikkeustapauksissa ja pitoisuudet ovat pienet. Todellisuudessa pienen järven vettä vastaava määrä jätevettä tulee ulos tuotantoalueelta joka vuosi kymmeniä kertoja lupaehtoja suuremmilla pitoisuuksilla jopa 150 000 litraa tunnissa eli 3,6 miljoonaa litraa vuorokaudessa. Kuinka tämä yhdistelmä puhdistaa vettä tai on lähes suljettu vedenkierto? On todella harhaanjohtavaa sanoa pitoisuuksien selvästi laskeneen ja saman jatkuvan alemmissa vesistöissä, jos viranomaisten mittaukset osoittavat, että päästöt vain leviävät eteenpäin ja lisää tulee koko ajan. Ehkä tämän takia entinen ympäristöpäällikkö lähti, uusi osaa sanoa mitä isäntänsä käskee ja valitettavasti ympäristöviranomaiset näyttävät täysin hampaattomilta.

Talvivaara hakee uraanin talteenottolaitokselle ympäristölupaa ja sen mukaan kemikaalien kuten rikkihapon, vetyperoksidin, natriumhydroksidin, natriumkarbonaatin ja fosfiinioksidien seoksen kokonaiskäyttö lisääntyisi noin 10 % ja vedenkäyttö lisääntyisi 1200 kuutiota (1,2 miljoonaa litraa) vuorokaudessa. Tämä väistämättä lisäisi entisestään selvästi jäteveden ja lupaehtojen rajat ylittävien päästöjen määrää. Pohjois-Suomen AVI ottaa vastaan kannanottoja hakemukseen 20.1.2o12 ja alkaa sen jälkeen käsitellä tuotannon laajentamista. Vaikka nykyiselläänkään toiminta ja prosessit eivät ole hallinnassa niin yhtiö haluaa silti selvästi kasvattaa toimintaansa. Yhtiöllä on ilmeisen kova luottamus hakemuksen läpimenoon sillä talteenottolaitoksen rakentaminen on alkanut jo kuukausia sitten ja lienee jo pian valmis. Yhtiön osakkeenomistajia ovat mm. Sauli Niinistö ja suuret eläkeyhtiöt kuten Ilmarinen ja Varma – tämä helpottanee hakemusten käsittelyä ja yhtiön näkökulman ymmärtämistä.

Jos kolmipyörälläkin ajo tuottaa vielä vaikeuksia niin ei kannattaisi kiirehtiä moottoripyörän selkään, aiheuttaa vain itselleen ja mahdollisesti muille suurtakin haittaa.

Kategoria(t): Talvivaara | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , | 7 kommenttia